🦷 Voisiko moni hammasvaiva jäädä syntymättä?
Aamulehti julkaisi 5.6.2026 mielipidekirjoitukseni ehkäisevän hammashoidon merkityksestä – aiheesta, joka koskettaa meitä kaikkia.
Liian usein keskitymme korjaamaan ongelmia vasta, kun ne ovat jo syntyneet. Entä jos panostaisimme enemmän ennaltaehkäisyyn? Se säästää sekä terveyttä että kustannuksia.
👉 Lue kirjoitus ja kerro, mitä mieltä olet – miten ennaltaehkäisy näkyy sinun arjessasi?
(Teksti alla / linkki kommenteissa)
Ennaltaehkäisevä hammashoito on investointi, joka kannattaa – myös tiukan talouden aikana
Suomessa ei vielä kovin kauan sitten ollut tavatonta saada rippilahjaksi tekohampaat. Se muistuttaa, kuinka nopeasti suun terveys romahtaa ilman ennaltaehkäisyä.
Ilmiö ei ole vain historiaa. Husin apulaisylihammaslääkäri Heikki Alapulli kuvasi hiljattain huolestuttavaa kehitystä: yhä useampi alle kouluikäinen – jopa alle kaksivuotias – päätyy nukutuksessa tehtävään hoitoon useiden pahasti vaurioituneiden hampaiden vuoksi. (Iltalehti 27.5.2026).
Samaan aikaan lasten suun terveys on polarisoitunut. Suurimmalla osalla lapsista tilanne on hyvä neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon ansiosta. Pienellä riskiryhmällä ongelmat kuitenkin kasautuvat – ja jäävät liian usein tunnistamatta ajoissa. THL:n Kouluterveyskyselyn (2025) perusteella erityisesti ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ja pojat hyötyisivät kohdennetusta tuesta.
Hyvinvointialueilla talouspaine on kova, mutta lyhytnäköiset säästöt, kuten ennaltaehkäisyn määrän tai laadun laskeminen, siirtävät vain kustannuksia kalliiseen aikuishoitoon ja päivystykseen. WHO:n maaraportin (2022) mukaan suun sairaudet aiheuttavat Suomessa arviolta noin 1,5 miljardin euron vuosittaiset tuottavuusmenetykset. Ennaltaehkäisyn vahvistaminen on vastuullista taloudenpitoa – ei lisämeno.
Suun terveyteen vaikuttavat vahvasti myös arjen tekijät – perheiden ruokailutottumukset, napostelu ja sokerijuomat. Siksi pelkkä palvelujärjestelmä ei riitä: tarvitaan varhaista tukea niille perheille, joilla riskit kasaantuvat.
Suun terveyden ammattilaiset tuntevat työn arjen parhaiten, mutta päätöksenteon tasolla vastuu vaikuttavuudesta on meillä kaikilla. Ennaltaehkäisy tulee suunnata sinne, missä hyöty on suurin. Riskiperusteinen malli tarkoittaa käytännössä sitä, että tiheämmät tarkastukset ja tuki kohdistetaan niille lapsille ja nuorille, joilla on suurin riski reikiintymiseen.
Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (2026) suosittelee muun muassa yhtenäisiä kutsukäytänteitä, parempaa tiedonkulkua ja riskiperusteista toimintaa. Kun alueet tekevät asioita eri tavoin, syntyy helposti turhaa päällekkäistä työtä ja hukattuja resursseja.
Riskiperusteinen malli on sekä taloudellisesti että eettisesti kestävin. Se kohdistaa resurssit sinne, missä ne tuottavat eniten vaikuttavuutta. Hyvinvointialueiden kannattaisi satsata ennaltaehkäisyyn juuri nyt. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa olla tekemättä niin.
Ehkäisevä hammashoito on investointi
Vesa Eskola,
aluevaltuutettu, (kok.), Pirkanmaa
