Pirkanmaan aluevaltuusto hyväksyi 8.12.2025 talousarvion ja asiakasmaksut vuodelle 2026 – palkkioesitys palautettiin valmisteluun
Asiakasmaksut nousevat pääosin indeksikorotusten verran. Samalla hyväksyttiin pelastuspalvelujen valvontamaksutaksa. Paljon kohua herättänyt luottamushenkilöiden palkkioita koskeva esitys palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. Tavoitteena on saada korjattu esitys uudelleen aluevaltuuston päätettäväksi ennen kesää 2026.
Talousarvioon tehtiin kokouksen kuluessa muutoksia ja uusia tavoitteita.
Budjettiesitystä täydennettiin useilla tekstimuutoksilla ja ponsilla. Muutoksissa painotettiin palvelujen oikea-aikaisuutta ja hoidon sujuvuutta:
- Erityisen tuen tarpeessa olevien tulee saada sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi viipymättä ja monialaisesti.
- Säännöllisen kotihoidon aloitusta pyritään nopeuttamaan.
- Digiklinikan käyttöä halutaan lisätä, jotta fyysisten vastaanottokäyntien määrän kasvu hidastuu.
- Digipalvelujen laatua ja toimivuutta seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Niille laaditaan myös oma mittaristo.
- Yhteistyötä Pirkanmaan kuntien kanssa pyritään parantamaan erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta.
- IKI2035-ohjelmaa päivitetään, jotta ikäihmisten palvelujen kasvavaan tarpeeseen voidaan vastata paremmin.
Valtuusto lisäsi talousarvioon kolme pontta, jotka koskevat:
- Henkilöstöetuuksien palauttamisen arviointia taloustilanteen parantuessa
- Talousarvioprosessin läpinäkyvyyttä vahvistetaan
- Henkilöstön osaamista itsemurhavaaran tunnistamisessa ja varhaisessa puuttumisessa
Toimivaltamuutoksia hallintosääntöön
Aluevaltuusto hyväksyi myös investointisuunnitelman vuosille 2027–2030 sekä aluehallituksen esittämät muutokset hallintosääntöön. Muutokset koskevat muun muassa:
- omavalvonnan kokonaisuutta
- hyvinvointialuejohtajan järjestämistehtävää
- liikkeen luovutuksia
- yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä ja neuvottelutulosten hyväksymistä
Osallisuutta vahvistetaan mielenterveysvaikutusten arvioinnissa
Mielenterveysvaikutusten arviointia koskevaan aloitevastaukseen lisättiin ponsi, jonka mukaan hyvinvointialueen tulee vahvistaa asukkaiden, järjestöjen ja muiden sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia arviointityöhön.
Muut asiat hyväksyttiin esitysten mukaisesti
(Lähde: Pirha)
Budjettivaltuuston puheessani käsittelin sekä hoidon ja palvelujen jatkuvuuden mallia (omalääkärimalli) ja sairaalapalvelulinjan tehtävistä keskityin tutkimustoimintaan. Ohessa puheeni käsikirjoitukset.
Omalääkärimalli on sijoitus terveyteen – ja toimivampaan järjestelmään
Meidän kaikkien sydämessä asuu oma pieni omalääkärimme. Tämä ei ole vain kaunis ajatus – se muistuttaa siitä, mitä perusterveydenhuollon parhaimmillaan tulisi olla. Ei pirstaleisia yhteydenottoja tai tarinan aloittamista alusta jokaisella käynnillä, vaan terveydenhuoltoa, jossa ihminen kohdataan ihmisenä ja hänen tilanteensa tunnetaan.
Pirkanmaan tulevassa talousarviossa näkyy pieniä, mutta konkreettisia askelia kohti hoidon jatkuvuuden parantamista. Tutkimusten mukaan jatkuva hoitosuhde nostaa hoidon laatua, vahvistaa potilasturvallisuutta ja vähentää kustannuksia. Samalla erilaiset mittarit kertovat, pirstoutuuko palvelujärjestelmä vai toimiiko se niin kuin pitää.
Mitä meidän täytyy tehdä?
1. Vakiinnutetaan omalääkärimalli pysyväksi toimintatavaksi
Omalääkärimalli ei saa jäädä kokeiluksi tai määräaikaiseksi hankkeeksi. Sen tulee olla arkea – jokaisessa vastaanotossa ja jokaisessa hoitokontaktissa. Kun potilaan ei tarvitse kertoa elämänsä tarinaa uudestaan joka kerta, vapautuu aikaa itse hoidolle ja luottamus vahvistuu luonnollisesti.
Myös kevään aluevaalit osoittivat, että omalääkäripalvelut ovat laajasti kansalaisten ja päättäjien yhteinen tavoite. Ensi vuonna valtio suuntaa myös merkittäviä lisäresursseja tämän järjestelmän kehittämiseen.
2. Taataan riittävät resurssit ja tasataan työkuormaa
Hoidon jatkuvuus toteutuu vain, jos ammattilaisilla on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin ja kestävästi. Tämä tarkoittaa riittäviä resursseja, sujuvia prosesseja ja perusterveydenhuollon tukemista niin, että oikea palvelu on saatavissa oikeaan aikaan.
3. Tehdään päätökset tietoon nojaten
Jatkuvuuden mittarit, tutkimustieto ja toimiva yhteistyö ovat perusta järjestelmän kehittämiselle. Digitaaliset palvelut voivat tukea työtä, mutta ne eivät korvaa omaa lääkäriä, joka tuntee potilaansa. Jatkuvan hoidon hyödyt korostuvat erityisesti paljon palveluja tarvitsevien kohdalla – se on sekä inhimillinen että taloudellisesti kestävä ratkaisu.
Miksi omalääkärimalli kannattaa?
Omalääkärimalli on harvinainen yhdistelmä: se on samaan aikaan tehokas, inhimillinen ja pitkällä aikavälillä taloudellisesti viisas. Kun panostamme hoidon jatkuvuuteen, panostamme koko alueen hyvinvointiin – potilaiden terveyteen, henkilöstön jaksamiseen ja kustannustehokkaisiin palveluihin. Säästöt eivät synny leikkaamalla, vaan tekemällä asiat oikein.
Haluan palata ajatukseen, josta aloitin: ”meidän jokaisen sydämessä asuu oma pieni omalääkärimme”. Tehdään päätöksiä, jotka mahdollistavat sen, että jokainen pirkanmaalainen voi tulevaisuudessa sanoa:
Minulla on oma lääkäri, joka tuntee minut – ja järjestelmä, joka toimii.
Sairaalapalvelut ja tutkimustoiminnan esteiden purkaminen
Puheeni toisen osan aiheena oli sairaalapalvelujen palvelulinjan tavoitteet. Keskityin lähinnä tavoitteeseen, joka käsitteli tutkimustoiminnan esteiden järjestelmällistä purkamista. Tutkimusta hidastavia tekijöitä ovat erityisesti lisääntynyt regulaatio, rahoituksen niukkeneminen, tutkimuskustannusten kasvu ja tutkimuksesta kiinnostuneiden osaajien vähentyminen.
Sairaalapalvelujen toiminnallisena tavoitteena on tiivistää yhteistyötä yliopiston, tutkijoiden ja Pirhan välillä. Yhteinen tekeminen vahvistaa tutkimusvalmiuksia ja varmistaa, että pystymme vastaamaan tulevaisuuden hoidon tarpeisiin. Vanha mutta kestävä periaate pitää edelleen paikkansa: tämän päivän tutkimus on huomispäivän hoitoa. Siksi on tärkeää tutkia myös omaa toimintaamme – teemmekö oikein ja mitä voisimme parantaa?
Toiminnalliseksi tavoitteeksi on asetettu tieteellisten julkaisujen määrän kasvu myös vuonna 2026. Suunta on jo rohkaiseva: kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä julkaisujen määrä on kasvanut 3,6 % viime vuodesta.
Tutkimus on yksi Suomen suurimman hyvinvointialueen tärkeistä tehtävistä, ja yliopistosairaalan rooli on siinä erityisen merkittävä. Tutkimuksen vahvistaminen on sekä alueen että potilaiden etu – nyt ja tulevaisuudessa.
