Maanantaina pidettiin kevätkauden viimeinen aluevaltuuston kokous. Esityslista oli pitkä, ja kokous kesti kaikkiaan noin kuusi tuntia. Ennen varsinaista kokousta käytiin vielä aluevaltuuston kyselytunti.
Alla puheenvuoroni keskeisistä havainnoista sekä lyhyesti kokouksen tärkeimmät päätökset.
Keskityin puheessani osavuosikatsaukseen (1–3/2026), joka toi esiin sekä myönteisiä että huolestuttavia signaaleja. Henkilöstön pito/vetovoima ja hyvinvointi, osaamisen kehittäminen sekä tutkimustoiminnan taso ovat keskeisiä tekijöitä Pirhan tulevaisuuden kannalta.
Puhe osavuosikatsauksesta:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Edellisessä pykälässä käsittelimme henkilöstökertomusta vuodelta 2025. Tässä osavuosikatsauksessa keskityn erityisesti henkilöstön pito- ja vetovoimaan. Omasta näkökulmastani pitovoima on konkreettinen ilmiö – olen itse ollut sen vaikutuksessa jo runsaat 30 vuotta PSHP:n ja sittemmin Pirhan palveluksessa.
Haluan tässä puheenvuorossa nostaa esiin kaksi keskeistä teemaa: henkilöstön hyvinvoinnin sekä tutkimustoiminnan vahvistamisen.
Ensinnä työntekijäkokemus. eNPS on noussut -2:sta +3:een. Suunta on oikea, mutta taso on edelleen vaatimaton. Strateginen tavoitteemme on eNPS 10 vuoden 2026 loppuun mennessä, joten matkaa tähän tavoitteeseen vielä on. Tämä kertoo siitä, että meidän tulee entistä määrätietoisemmin panostaa arjen johtamiseen, työn sujuvuuteen ja henkilöstön kuulluksi tulemiseen.
Samaan aikaan sairauspoissaolot ovat kasvaneet 1,5 prosenttia. Aiemmassa pykälässä käydyn keskustelun perusteella tiedämme, että taustalla vaikuttavat muun muassa työn kuormittavuus, poissaolojen syyt sekä esihenkilötyön laatu. Näihin tekijöihin on puututtava systemaattisesti – pelkkä seuranta ei riitä, vaan tarvitsemme konkreettisia toimenpiteitä työkuorman hallintaan ja johtamisen tukemiseen.
Erityisen huolestuttavaa on koulutuksiin osallistumisen väheneminen lähes kaikissa ammattiryhmissä. Tämä kehitys on ristiriidassa strategiamme kanssa, jossa korostetaan osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Osaamisen kehittäminen ei ole ylimääräinen lisä, vaan keskeinen osa työhyvinvointia, työn hallintaa ja myös pitovoimaa. Tässä meidän on käännettävä suunta nopeasti.
Toiseksi tutkimustoiminta. Sairaalapalvelujen tavoitteissa korostuvat tutkimuksen sujuvoittaminen, ja toiminnan mittarina ovat tiedejulkaisut. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana julkaisuja oli 109, kun vastaava luku vuonna 2025 oli 125. On todennäköistä, että kirjaamisessa on viivettä ja tilanne tasoittuu vuoden edetessä.
Kuitenkin laajempi vertailu osoittaa kehittämistarpeen: viime vuonna Pirhassa julkaistiin noin 1500 tieteellistä julkaisua, kun esimerkiksi HUS-alueella vastaava määrä oli noin 3000. Tiedämme, että valtion tutkimusrahoitus perustuu sekä julkaisujen määrään että laatuun. Siksi tavoitteidemme on oltava kunnianhimoisia.
Tutkimus ei ole irrallinen saareke, vaan keskeinen osa osaavan henkilöstön rakentamista, hoidon laadun kehittämistä ja alueemme vetovoimaa. Panostukset tutkimukseen tukevat suoraan myös henkilöstön pitovoimaa: mahdollisuus kehittyä, tehdä tutkimusta ja osallistua tiedeyhteisöön lisää työn mielekkyyttä ja sitoutumista.
Arvoisa valtuusto,
Henkilöstön hyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja tutkimustoiminnan vahvistaminen muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka ratkaisee pitkällä aikavälillä Pirhan menestyksen. Meidän tulee varmistaa, että strategiset tavoitteemme näkyvät myös arjen teoissa – niin johtamisessa, resursoinnissa kuin priorisoinneissa.
Päätetyt asiat:
Pirkanmaan aluevaltuusto valitsi maanantaina pelastusjohtajaksi Teemu Taavetti Toivosen. Samassa kokouksessa hyväksyttiin muun muassa vuoden 2025 tilinpäätös, lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisohjelma sekä investointisuunnitelma vuosille 2027–2030. Lisäksi päätettiin käynnistää neuvottelut valtion kanssa lainanottovaltuuden muuttamiseksi.
Virkavaalissa Toivonen sai 57 ääntä ja Mira Leinonen 22. Toivonen on toiminut Pirkanmaalla pelastusjohtajan sijaisena ja pelastuspäällikkönä. Hän on koulutukseltaan hallintotieteen maisteri pelastusalan tutkintojen lisäksi.
Kiitospuheenvuorossaan Toivonen korosti toimintaympäristön muutosta ja tarvetta varmistaa valmiudet vastata tuleviin haasteisiin. Hän painotti koko Pirkanmaan kattavan palveluverkon sekä vahvan sopimuspalokuntaverkoston merkitystä.
Valtuusto hyväksyi kokouksessaan muutoksia investointisuunnitelmaan vuosille 2026–2029 sekä kuluvan vuoden talousarvion investointiosaan. Uusi investointisuunnitelma vuosille 2027–2030 sisältää muun muassa Hatanpään sairaalan ja Koukkuniemen yksiköiden hankintoja sekä merkittäviä peruskorjaustarpeita. Suunnitelma etenee ministeriöiden käsittelyyn lainanottovaltuuden tarkistamisen jälkeen. Kiinteistökaupoista päätetään erikseen valtuustossa.
Valtuusto hyväksyi hankintaohjelman, johon lisättiin näkökulmia hankintojen pilkkomisesta, markkinoiden keskittymisen ehkäisystä ja yhteiskehittämisestä.
Asiakaskokemuksen ja osallisuuden ohjelma hyväksyttiin sekä Lanupe2035-kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palvelut asiakaslähtöisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Ohjelmaan tarkennettiin muun muassa moniammatillisuuteen, lyhytpsykoterapiaan, seksuaaliterveyteen sekä eri väestöryhmien erityistarpeisiin liittyen.
Valtuusto hyväksyi myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä alueellisen neuvolasuunnitelman. Kokouksessa käytiin lisäksi laaja keskustelu tarkastuslautakunnan vuoden 2025 arviointikertomuksesta sekä Pride-aiheiseen aloitteeseen annetusta vastauksesta, joka merkittiin lopulta tiedoksi yön laskeutuessa Kaupin kampukselle.
