ALUEVALTUUSTON KOKOUS 21.09.2026

ALUEVALTUUSTON KOKOUS 21.09.2026

Kokouksen keskeiset asiat

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustolle esiteltiin useita merkittäviä raportteja, seurantoja ja valtuustoaloitteisiin annettuja vastauksia.

Talous kehittyy edelleen myönteisesti

Tammi-kesäkuun 2026 osavuosikatsauksen mukaan hyvinvointialueen ensimmäinen vuosipuolisko toteutui noin 67 miljoonaa euroa ylijäämäisenä. Koko vuoden tuloksen ennustetaan olevan noin 82,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Samalla palvelut on pystytty järjestämään pääosin lakisääteisten tavoitteiden mukaisesti.

Henkilöstön suositteluhalukkuus nousi uuteen ennätykseen (+7), vuokratyövoiman kustannukset laskivat 23 prosenttia ja sairauspoissaolojen määrä väheni.

Osavuosikatsauksessa pidin puheen aluevaltuustossa keskittyen digitaalisten palvelujen kehittämiseen PIRHASSA ja niihin liittyviin haasteisiin.

********

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Osavuosikatsauksesta välittyy kokonaisuutena myönteinen kuva Pirhan kehityksestä.

Erityisen ilahduttavaa on, että suun terveydenhuollon hoitoon pääsy on parantunut, mikä näkyy suoraan asukkaiden saamassa palvelussa. Myös etävastaanottojen käyttö kasvaa edelleen sekä erikoissairaanhoidossa että videovastaanotoilla, mikä parantaa palveluiden saavutettavuutta ja joustavuutta.

Henkilöstön osalta kehitys on oikeansuuntainen. Työntekijäkokemusta kuvaava eNPS on noussut vuoden takaisesta miinus yhdestä viiteen, ja vastausaktiivisuus on parantunut merkittävästi. Tämä kertoo siitä, että henkilöstö haluaa osallistua työyhteisön kehittämiseen ja että suunta on oikea.

Myös tutkimustoiminnassa on onnistuttu. Tieteellisten vertaisarvioitujen julkaisujen määrä kasvoi yli kuusi prosenttia, mikä vahvistaa Pirhan asemaa tutkimusmyönteisenä ja osaamiseen panostavana organisaationa.

Kehittämiskohteitakin kuitenkin löytyy. Sairauspoissaolojen väheneminen on jäänyt tavoitteesta, ja pitkäkestoisten sairauspoissaolojen määrä on edelleen kasvanut. Näihin on syytä panostaa määrätietoisesti.

Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota digitaalisten palveluiden kehitykseen. Vaikka videovastaanotot ovat lisääntyneet merkittävästi, Digiklinikan käyttö ei ole kasvanut tavoitellusti ja chat-asiointien määrä on jopa vähentynyt. Tämä herättää kysymyksen siitä, vastaavatko nykyiset digitaaliset palvelut riittävän hyvin asiakkaiden tarpeita sekä ovatko ne riittävän tunnettuja ja helposti käytettäviä.

Digipalveluihin on viime vuosina panostettu merkittävästi. Niiden on odotettu tehostavan toimintaa, säästävän vastaanottoaikoja ja parantavan palveluiden saatavuutta. Siksi on aiheellista kysyä, saadaanko näistä panostuksista ne hyödyt, joita niiden yhteydessä on odotettu. Digipalveluiden kehittäminen ei ole itseisarvo, vaan niiden tulee aidosti helpottaa asiakkaan asiointia ja keventää palvelujärjestelmän kuormitusta. Tämän vuoksi digitaalisten palveluiden vaikuttavuutta ja käyttäjäkokemusta on perusteltua arvioida kriittisesti.

Kaiken kaikkiaan osavuosikatsaus osoittaa, että useilla keskeisillä mittareilla kehitys on oikeansuuntaista. Erityisesti hoitoon pääsyssä, tutkimustoiminnassa ja henkilöstökokemuksessa on nähtävissä myönteisiä tuloksia. Samalla meidän on uskallettava tunnistaa myös ne alueet, joilla tavoitteisiin ei vielä päästä, jotta kehitys jatkuu vahvana myös loppuvuoden aikana.

*******

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen etenee

Ikääntyneiden palveluketjun kehittämisessä on edetty erityisesti kotona asumisen tukemisessa, yhteisöllisessä asumisessa ja sairaalakuormituksen vähentämisessä.

Yhteisöllisen asumisen ja perhehoidon asiakasmäärä on kasvanut vuoden aikana yli kaksinkertaiseksi. Samalla laitoshoidon asiakasmäärä on vähentynyt, ja sairaalasta ympärivuorokautiseen palveluasumiseen odottavien määrä on pienentynyt.

IKI2035-ohjelma vahvistaa ikäihmisten palveluja

IKI2035-kehittämisohjelman toimeenpano on edennyt pääosin suunnitellusti. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla:

  • ympärivuorokautisen palveluasumisen paikka järjestettiin noin 1 100 uudelle asiakkaalle
  • kotihoidon palvelut aloitettiin noin 1 400 uudelle asiakkaalle
  • omaishoidon piiriin tuli noin 330 uutta asiakasta
  • Suomi.fi-valtuutusten tukipalvelut laajenivat kaikkiin Pirkanmaan Lähitoreihin.

Hallintosääntö uudistuu

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle hallintosäännön muutosten hyväksymistä. Tavoitteena on kehittää ja selkeyttää hyvinvointialueen päätöksentekoa ja jaostojen toimintaa. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.10.2026.

Valtuustoaloitteisiin vastauksia

Kokouksessa käsiteltiin useita valtuustoaloitteita ja niihin annettuja vastauksia. Aiheina olivat muun muassa:

  • määräaikaisten työsuhteiden käyttö
  • henkilöstön saatavuus Pirkanmaan reuna-alueilla
  • virka-ajan ulkopuolisten kiirevastaanottojen järjestäminen
  • lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen
  • väittelijöiden huomioiminen hyvinvointialueella liputuksella
  • pienimuotoisten lahjoitusten ohjaaminen suoraan Pirhan toimipisteisiin.

Väittelijöiden huomioiminen hyvinvointialueella liputuksella oli oma aloitteeni. Se ei mennyt valmistelussa eteenpäin, ja jatkossakaan Pirhassa ei huomioida liputuksella omia työntekijöitä, jotka puolustavat väitöskirjaansa. Väittelijät ovat monista eri ammattiryhmistä, joten se olisi ollut arvokas keino osoittaa Pirhan omalle työntekijälle huomiota. Seuraavassa luonnos puheestani aluevaltuustossa.

*******

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Haluan kiittää valmistelijoita aloitteeni nopeasta ja huolellisesta käsittelystä. Vastauksessa tunnistetaan aloitteen myönteinen tavoite, mutta esitetyt perustelut sen hylkäämiselle eivät mielestäni ole vakuuttavia.

Ensinnäkin, yhdenvertaisuus ei estä liputusta. Väitöstutkinto on poikkeuksellinen, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu akateeminen saavutus. Se ei ole tavanomainen koulutuksellinen merkkipaalu, vaan yliopistolain mukainen korkein akateeminen tutkinto.

Toiseksi, hallinnollinen työ olisi vähäinen. Väitöksiä on vuosittain rajallinen määrä, ja aloitteessa esitetään liputusta vain silloin, kun se on käytännössä mahdollista. Valmistelussa ei ole osoitettu eikä määrällisesti arvioitu, että tästä aiheutuisi merkittävää hallinnollista kuormitusta.

Kolmanneksi, kustannusperustelu ei ole ratkaiseva. Yksittäisen liputuksen kustannus on pieni. Mikäli jossakin toimipisteessä liputus aiheuttaisi poikkeuksellisia kustannuksia tai käytännön ongelmia, sitä ei luonnollisesti tarvitsisi toteuttaa.

Neljänneksi, viestintä ei korvaa symbolista tunnustusta. Väittelijöiden esiin nostaminen viestintäkanavissa on erinomainen asia, mutta liputuksella on erilainen merkitys. Se on näkyvä ja arvostettu symbolinen kunnianosoitus, joka täydentää muuta huomioimista.

Viidenneksi, liputuksen näkyvyys ei ole ongelma. Liputuksen tärkein viesti kohdistuu omaan henkilöstöön: tutkimusta, osaamista ja itsensä kehittämistä arvostetaan. Kaikkien ohikulkijoiden ei tarvitse tietää liputuksen tarkkaa syytä.

Kuudenneksi, aloite tukee hyvinvointialueen strategiaa. On vaikea nähdä, miten tutkimuksen näkyvä tunnustaminen olisi ristiriidassa strategian kanssa, joka korostaa osaamista, tutkimusta, henkilöstön arvostamista sekä veto- ja pitovoimaa. Päinvastoin, liputus vahvistaisi näitä tavoitteita.

Valmistelussa esitetyt yhdenvertaisuus-, hallinto- ja kustannusperusteet eivät osoita, että aloite olisi käytännössä hankala, kallis tai strategian vastainen. Kevyt ja joustava liputuskäytäntö olisi kustannuksiltaan vähäinen mutta symboliselta arvoltaan merkittävä tapa osoittaa arvostusta tutkimukselle, osaamiselle ja henkilöstölle.

En lähde asiasta tämän enempää vakuuttelemaan. Uskon, että jokainen valtuutettu osaa omalta osaltaan arvioida, millaisen viestin tutkimuksen ja korkean osaamisen näkyvä arvostaminen henkilöstölle välittäisi.

Kyse ei lopulta ole lipusta. Kyse on siitä, millaista osaamista hyvinvointialue haluaa arvostaa, kannustaa ja tehdä näkyväksi.

*******

Arviointikertomus tiedoksi valtuustolle

Aluehallitus hyväksyi vastauksensa tarkastuslautakunnan vuoden 2025 arviointikertomukseen ja esittää sen tiedoksi aluevaltuustolle.

Pirkanmaan hyvinvointialue jatkaa palveluiden kehittämistä, talouden tasapainottamista sekä henkilöstön saatavuuden ja hyvinvoinnin vahvistamista samalla, kun väestön kasvaviin palvelutarpeisiin vastataan koko maakunnan alueella.